Mu personsuodjalus
- Mii lea personsuodjalus
-
Masa mun liikon ja in liiko, maid ja mot mun studeren, makkár fágasearvvis lean miellahttun, ja mu eksámenbohtosat leat ovdamearkkat persondieđuin mu birra maid mun sáhtán suddjet.
Personsuodjalus lea ásahuvvon vuhtiiváldin dihte priváhtaeallima ráfi ja persovnnalaš integritehta. Dat mearkkaša maiddái ahte mun galggan ieš beassat bearráigeahččat iežan dieđuid ja mot daid galgá gieđahallat.
Personsuodjalus lea vuođđovuoigatvuohta man vuođđun lea sihke vuođđoláhka ja Eurohpalaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna (EMK).
- Mu ovddasvástádus studeantan dahje bargin
-
Mun galggan diehtit mot dieđuid galgá suddjet ja makkár bargovuogit gustojit, ovdamearkka dihte ahte filmmaid ja govaid eará olbmuin ii galgga lobi haga almmuhit nehttii, ja ahte riegádannummara ii galgga sáddet e-poastta mielde almmá krypterema haga.
Dieđit jus persondieđut leat leavvan boasttusadjái, ovdamearkka dihte jus biergasat dahje dokumeanttat leat láhppon dahje suoláduvvon, dahje jus persondieđuid leat ribahan almmuhit nehttii.
Buohkat, geain lea jođiheaddjiovddasvástádus (jođiheaddji, bagadalli, prošeaktajođiheaddji ja sullasaš), galget iežaset ovddasvástádussuorggi siskkobealde geahččat bearrái ahte gávdnojit bargovuogit mat gozihit persondieđuid buori gieđahallama. Sii galget maiddái fuolahit dárbbašlaš oahpahusa.
Du oahppo- dahje bargobáikkis galget leat bargovuogit, vuogádagat ja oahpahus persondieđuid gieđahallama birra. Seammás sis lea bajitdási ovddasvástádus persondieđuid dohkálaš geavaheami hárrái ovdamearkka dihte studeantabargguin, dutkamis ja hálddahuslaš bargguin.
- Mu vuoigatvuođat
-
Go mun attán dieđuid iežan birra, de mus lea riekti beassat diehtit mii lea vurkejuvvon mu birra, ja beassat oaidnit iežan dieđuid. Mun galggan beassat diehtit masa galget geavahit dieđuid, makkár metodaid geavahit, man guhkes áigái ja gii beassá daid oaidnit.
Mun sáhtán bivdit divvut, sihkkut dahje gáržžidit dieđuid geavaheami, ja munnje galgá dieđihuvvot jus mu persondieđut leat gártan leavvat boasttubáikkiide.
Mun sáhtán bivdit sirdit iežan persondieđuid eará ásahussii dahje fitnodahkii (dataportabilitet). Mus lea maiddái riekti biehttalit searvat automáhtalaš individuála mearrádusaide, dás maiddái profileren.
Muhtun dáhpáhusain mun sáhtán biehttalit iežan persondieđuid geavaheami.
Oahppobáiki dahje bargobáiki galgá veahkehit studeanttaid, bargiid ja dutkanoassálastiid vuhtiiváldit iežaset vuoigatvuođaid persondieđuid geavaheamis.
Personsuodjalusjulggaštus dieđiha oahppo- dahje bargobáikái mot studeanttaid, bargiid ja dutkanoassálastiid persondieđut gieđahallojit.
Loga eambbo Datatilsyneta (diehtoáittardeaddji) neahttasiiddus du vuoigatvuođaid birra