Leage oadjebas fáttar
- Mun fáttarin
-
Leage ovdagovva
Go dus lea fáttarbáidi badjelis, de don ovddastat iežat oahppobáikki. Ođđa studeanttat atnet du ovdagovvan ja čuovvulit du, maiddái váttis diliin. Ane fáttarrolla duođalažžan.
Leage olámuttus
Ale váldde badjelasat eanet ovddasvástádusa go nagodat doaimmahit, ja leage olámuttus iežat jovkui ja eará fáddariidda.
Hága dieđuid
Oahpa oahppojagi álginprográmma ja ođđa studeanttaid oktavuođasajiid. Don oaččut olu gažaldagaid, ja it soaitte visot máhttit vástidit. Čujut dalle rivttes sajiide.
Mannet lágidemiide joavkkuid mielde. Jus bohciidit bárttit, de lehpet fárrolaga ja sáhttibehtet fuolahit guhtet guimmiideattet dahje riŋget veahki. Geahča bearrái ahte studeanttat, geat leat ođđasat gávpogis/gilis, eai láhppo.
- Oahpásnuva
-
Du bargu fáttarin lea fátmmastit buohkaid. Muitte earenoamážiid sin geat leat njáiggut dahje geat eai oro searvame earáid mielde. Muhtumat soitet dárbbašit ahte dajat hei ovdalgo dovdet iežaset oadjebassan. Oahpa namaid ja geavat daid. Álggat oahpásnuvvanstohkosiid maidda buohkat sáhttet searvat.
Muitte ahte máŋggas bohtet akto ođđa oahppobáikái eaige dovdda ovttage. Ođđa studeanttat vurdet ahte don, gii leat fáttar, veahkehat sin oahpásnuvvat earáiguin, ođđa oahppobáikái ja gávpogii/gillái.
- Árvvusatnin
-
Ođđa studeanttain leat iešguđetlágán sávaldagat ja vuordámušat. Divtte du joavkku buktit evttohusaid, ja heivet prográmma sin dárbbuid mielde. Ráhkkan fállat maiddái sidjiide molssaeavttuid geat eai soaitte juhkat alkohola dahje borrat bierggu.
- Lihkkopromilla
-
Njealjis viđa studeanttas leat ovttaoaivilis ahte feasttas lea suohttasit alkoholain, go alkohola haga. Seammás lea golmma viđa studeantta mielas beare olu alkohola studeantabirrasis. Šaddá go duođai suohttaseabbo jus válddát ovtta vel?
Vuoiŋŋamaččaid miellaguovddáš lea eanemusat stimulerejuvvon go lea promilla gaskal 0,5 ja 1,0. Nieiddaide dat vástida 2–3 láse viina dahje smávva vuollaga, ja bártniide fas 3–4. Jus jugat littarbeliid, de olahat lihkkopromilla go álggát máisttašit goalmmát littarbeali.
Promillekalkulator.no:s sáhtát čuovvut iežat lihkkopromilla, dahje viežžat Ruoŧa Systembolageta appa Promillekoll. Ja muitte – studeantabirrasis galgá leat sadji buohkaide. Beroškeahttá juhket go alkohola, vai eai.
- Alkohola ja gárrenvuohta
-
Cavgileamit mot doalahat kontrolla feasttas!
- Borat seammás go jugat alkohola, ale juga guoros čoavjái.
- Surfe gárrenvuođas maid aitto leat olahan ovdalgo rabat ođđa dahje diŋgot eambbo.
- Muitte juhkat čázi! Buorrevuohta das lea maiddái ahte eai soaitte nu garra gomát nuppe beaivvi.
- Ale šlakka visot vuollaga go du ustibat vuolgališgohtet boahtte olgobáikái. Guođe dan baicca.
- Áimmahuša iežat ustibiid, vai ii oktage jalloš dahje dárbbat gillát maide unohisvuođaid.
- Heaitte juhkamis alkohola dalle go lea suohttaseamos.
- Dánse olu!
Jus muhtun vállje ahte ii juga alkohola, de doahttal dan. Ale hástut juhkat.
Jus fuobmát lobihis gárrenmirkkuid de galggat dieđihit politiijaide.
- Sex/anašeapmi ja miehtan
-
Sex/anašeapmi
Anašeapmi lea lunddolaš oassi olbmo eallimis, muhto dus berrejit leat muhtun várrogasvuođanjuolggadusat ovdal go anašat nuppiin. Suddje iežat.
Miehtan
40% buot váidojuvvon veagalváldimiin dáhpáhuvvet feastta oktavuođas. Leage albma almmái – čuovo bures mielde feasttas ja dieđit jus muhtun massá kontrolla.
Anašeapmi miehtama haga lea veagalváldin. Olmmoš guhte lea badjelmeare gárihuvvan, oađđá dahje lea meanahuvvan, ii sáhte miehtat anašeapmái. Eahpidatgo nuppi miehtama – jeara ja vuordde vástádusa! Jus olmmoš lohká ii, de dat mearkkaša ii. Seksuálalaš veagalváldin ja veahkaválddálašvuohta leat ráŋggáštahtti dagut.
- Mentála dearvvašvuohta
-
Olu studeanttat soitet balus oahpahusa álgimis. Rávisolbmoeallin, ođđa skuvla, ođđa gávpot/gilli, ođđa orrunbáiki ja olu ođđa olbmot sáhttá orrut hirpmáhuhtti.
Fáttarin don galggat leat olmmošlaš ustit. Dat mearkkaša ahte don galggat čájehit ovddasmorraša ja hupmat ođđa studeanttaiguin jus oainnát ahte muhtumis ii soaitte nu buorre dilli, muhto don it galgga neaktit psykologan. Čujut álo veahkkebargiide jus oainnát ahte muhtun dárbbaša eanet čuovvuleami.
Hága dieđuid makkár doarjjafálaldagat gávdnojit du oahppobáikkis, dego ráđđeaddit, bagadallit, ja studeantabáhpat. Studeantaovttastus maiddái fállá dearvvašvuođaveahki.