• Ásahus galgá sihkkarastit buori dutkanetihka ná:
  • Das galget leat buorit vuogádagat ja bargodábit
  • Fállat dárbbašlaš oahpu
• Dekánat, guovddášjođiheaddjit ja instituhttajođiheaddjit galget fuolahit ahte njuolggadusaid čuvvot.
• Prošeaktajođiheaddjit galget fuolahit ahte prošeavtta dutkan čađahuvvo njuolggadusaid, buori dutkanetihka ja fága dohkálaš dieđalaš ja etihkalaš prinsihpaid vuođul.
• Bagadalliin lea earenoamáš ovddasvástádus fuolahit ahte njuolggadusat doahttaluvvojit. Sii galget gaskkustit áigeguovdilis dutkanetihkalaš njuolggadusaid, leahkit buorit rollamodeallat ja ofelastit stipendiáhtaid ja studeanttaid rivttes válljemušaide.
• Prošeaktabargit, studeanttat ja stipendiáhtat galget diđoštit dutkanetihkalaš áššiid, ja sis lea juohkehaččas ovddasvástádus oahppat ja čuovvut njuolggadusaid, mat gusket dan bargui maid galget čađahit.  
• Buohkain lea ovddasvástádus hukset dutkankultuvrra, mii vuhtiiváldá buori dutkanetihkalaš bargovuogi.

• Rehálašvuohta – don galggat fuolahit alla kvalitehta ja jáhkehahttivuođa dutkamis. Hutkan, vearisteapmi, plagieren ja sullasaš duođalaš rihkkumat buori dieđalaš bargovuogis, eai soaba alla kvalitehtain ja jáhkehahttivuođain. Don galggat maiddái váikkuhit buori dutkankultuvrra du dutkanbirrasis.  
• Habilitehta – don galggat garvit rollaid ja relašuvnnaid seaguheamis, mat sáhttet dagahit ahte badjána beroštusriidováruhus.
• Iešráđálašvuohta – dutnje galgá sihkkarastojuvvot friddjavuohta beassat válljet fáttá, dutkama čađaheami ja bohtosa almmuheami.
• Rabasvuohta – don galggat stellet dutkanbohtosa sadjagassii sihkkarastin dihte dárkilastima ja fállan dihte juoidá ruovttoluotta dutkanoassálastiide ja muđui servodahkii.

Dieđalaš eahperehálašvuohta lea jus mielaeavttus dahje garra fuollameahttunvuođain leat dutkama plánemis, čađaheamis dahje raporteremis vearistan, hutkan, plagieren dahje eará ládje duođalaččat rihkkon dohkkehuvvon dutkanetihkalaš norpmaid.

Čuovvovaš guokte eavttu fertejit ollašuhtton ovdalgo dahkku árvvoštallo dieđalaš eahperehálašvuohtan:

• Ferte sáhttit duođaštit ahte don leat dahkan juoidá mii árvvoštallo dohkkehuvvon dutkanetihkalaš norpmaid duođalaš rihkkumin.
• Ferte sáhttit duođaštit ahte don leat dan dahkan mielaeavttus dahje garra fuollameahttunvuođain.

Plagieren dutkamis

Don válddát juoidá nuppis, ovdamearkka dihte teavstta, gova dahje dánssa, muitalkeahttá. Muitte ahte álgo galggat čujuhit gálduide go vieččat juoidá earáid bargguin dahje vieččat juoidá eará sajis, ovdamearkka dihte interneahtas. Dat lea buorre gáldočujuhanvierru.

Plagierenovdamearkkat:

• Jievžat dahje sitáhtaid viežžat oahppogirjjiin, ovdanbuktit iežas dahje earáid artihkkaliid gáldočujuhusa haga.
• Earáid teavsttaid čađačála almmá gáldočujuhusa haga
• Atnit earáid bargguid vuođđun almmá gáldočujuhusa haga

Jus iskkakeahttá gáldu geavahat earáid gáldočujuhusaid, de leat dat “referánsaplagiáhtta”.

• Bohtosiid galgá almmuhit, sihke dieđalaš ja populára hámis.
• Jávohisvuođageatnegasvuohta sáhttá gáržžidit veahá, muhto ii sáhte šiehttat dahje mearridit bistevaš gáržžidemiid láhkavuođu haga.
• Don galggat gudnejahttit eará dutkiid ja studeanttaid buktaga ja čuovvut girječállima ja ovttasbarggu standárddaid. Juohkehačča buktaga ja čálliid ortnetvuoru berre čielggadit ja šiehtadit mielčálliid gaskkas nu árrat proseassas go vejolaš.

Mielčálliid njealje váldoeavttu (Vancouverkonvenšuvdna)

• Mearkkašahtti oassálastin jurdagis ja hábmemis, dahje diehtočohkkemis, dahje dieđuid analysas ja dulkomis.
• Ráhkadan giehtačállosa dahje guovddáš osiid giehtačállosis, dahje kritihkalaččat dárkkistan artihkkala intellektuála sisdoalu.
• Dohkkehan artihkalveršuvnna mii galgá almmuhuvvot.
• Mieđihit ja ráhkkanit vástidit olles artihkkala almmolaččat artihkkala boasttuvuođaid dahje váilevašvuođaid oktavuođas.

Vancouverkonvenšuvdna lea ráhkaduvvon medisiinnalaš dutkama várás, muhto lea maiddái áigeguovdil eará fágasurggiide.

• Bagadalli ja studeantta gaskavuhtii galgá biddjot seammá mielčálligáibádus go minddar.
• Jus bagadalli lea váikkuhan mearkkašahtti olu studeantta prošeaktabarggus, ovdamearkka dihte jurddavuođu dahje teknihkalaš čovdosa oktavuođas, de son lea mielčálli.
• prošeaktabarggu álggaheamis, dahje jus studeanta váikkuha dutkanprošeavttas, de ávžžuhit čielggadit ja šiehtadit bagadalli ja studeantta váikkuheami.

• Barggaheaddji beroštusaid vuhtiiváldin ii galgga čuohcat dutkama integritehtii ja kvalitehtii. Dutkama bohtosat eai galgga láidestuvvot olgguldas váikkuhusain.
• Vejolaš almmuhemiin galgá čielgasit almmuhit gii dutkama ruhtada.

Olbmuid, geat oassálastet dutkamis, galgá árvvusatnit. Dat mearkkaša ahte:

• Olbmuid integritehta, friddjavuođa, mielmearrideami ja eaktodáhtu galgá gudnejahttit
• Galgá addot dieđihuvvon mieđiheapmi, ja dieđihit geassádanvuoigatvuođa birra
• Persovdnadieđuid ii galgga ávkkástallat dárbbašmeahttumiid (anonymiseren, eahpeidentifiseren)
• Konfidentialitehta ja jávohisvuođageatnegasvuođa galgá vuhtiiváldit
• Hearkkes joavkkuid dahje olbmuid dutkamis, geain lea váilevaš miehtannákca, galgá leat earenoamáš várrogas
• Dutkan galggašii dutkanoassálastái boahtit buorrin ja ii vahágahttit su
• Jietnabáttiid, videobáttiid ja kodalisttuid, mat sáhttet identifiseret dutkanoassálastiid, galgá bures suodjalit
• Galgá háhkat dárbbašlaš dohkkehemiid NSD:s, REK:s dahje sullasaččas.

Elliid suodjaleapmi

• Elliin lea iešalddis árvu ja daid galgá gudnejahttit ja meannudit várrogasvuođain.
• Galgá čilget dárbbu čađahit elliidgeahččalemiid.

Birrasa suodjaleapmi

• Dutkan ii galgga vahágahttit birrasa.
• Dutkan galgá geahččalit veahkkin hábmet buori birrasa oanehit ja guhkit áigái go guoská biologalaš šláddjivuhtii, ekovuogádagaid stáđisvuhtii ja eanadagaid ja gávpotbirrasiid čuozahusaide..